Fiona

Heido!

Tämän postauksen päätähtenä on ensimmäinen koiramme Fiona.

Vuonna 2011 talvella, olin äidin kanssa asuntovaunussa istumassa pöydän äärellä. Hän näytti minulle koiranpentujen kuvia ja kysyi minulta mikä niistä oli kaunein tai ihanimman näköinen pentu. Osoitin pienen vaaleanruskean tyttöpennun kuvaa jonka pentunimi oli silloin Cara. Äiti hymyili ja sanoi että se on meidän tuleva koiramme.

En muista kuinka kauan siitä hetkestä meni eteenpäin, kun Fiona tuli meille. Fionan pentunimi oli siis Cara, mutta äiti oli jo päättänyt hänen tulevan koko nimensä, Fiona Paris Ladix Hilton. Fiona oli pentuna hyvin vauhdikas riiviö. Se leikki ja juoksi kokoajan paikasta toiseen kunnes väsähti ja nukkui saman verran kun oli riehunutkin. Fiona oli pienenä vaalean ruskea ja kuonon päässä oli mustaa, mutta aina kun tuli lisää ikää sen turkkiin tuli mustia kuvioita. Fionan isä on musta chihuahua, josta nämä mustat karvat tulivat myöhemmin.

Jos luit edellisen postauksen meidän Melli kissasta, voi olla että mieleesi juolahti kysymys miksi se ei tule kissojen huoneesta pois kun koirat ovat paikalla? Syy on tässä: Kun Fiona oli pieni, se meni kissojen huoneeseen haistelemaan kissojen ruokaa ja Melli puri sitä tassuun ja raapaisi korvaan, joten Fiona on siitä asti pelännyt Melliä. Tämän takia aina kun Melli on tullut pois huoneestaan, Fiona on ajanut sen takaisin sinne. Olemme kyllä yrittäneet kaikkemme tottutaaksemme heidät toisiinsa, mutta tuloksetta.

Fiona oli siis pentuna touhukas tyttö, mutta nykypäivänä se vain makoilee ja nukkuu kokoajan. Lenkillä se vaikka kävelisi 9km yhteensä, jos itse jaksaisi tai edes pystyisi yhtä pitkään kävelymäärään. Sen sijaan me käymme Fionan kanssa kesäisin mätsäreissä ja pyöräilemässä <3